Toimintakyvyn arviointi

Ammattilainen tarvitsee toimintakykytietoa voidakseen tarjota lapselle tai nuorelle oikeanlaisia tukitoimia. Hän arvioi huoltajan suostumuksella lapsen tai nuoren toimintakykyä ICF-lomakkeilla ottaen huomioon itsearvioinnin. Arvioinnin tueksi löydät tietoa ICF-viitekehyksestä sekä lomakkeeseen liittyvät apukysymykset.

    Ohjeet ja lomakkeet

    ICF-viitekehys

    ICF-viitekehys on Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämä kansainvälinen toimintakyvyn luokitus. Sen avulla luodaan kokonaisvaltainen kuva lapsen/nuoren toimintakyvystä. Toimintakyky kertoo, miten lapsi tai nuori toimii ja selviää arjessa.

    ICF-viitekehys auttaa meitä jäsentämään toimintakykyä myös ilman koodeja

    ICF on työväline, jolla luodaan yhteinen ymmärrys, miten lasta ja nuorta voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla. ICF:n avulla ammattilaiset voivat yhdessä

    • koota tietoa lapsen toimintakyvystä
    • määritellä tuen tavoitteita
    • seurata tuen vaikuttavuutta

    Taitovalmennuksessa varhaiskasvatuksen ja opetuksen ammattilainen tutustuu helpolla tavalla ICF-viitekehykseen käytännön työn kautta. Varsinaista ICF-koodien osaamista ei kuitenkaan tarvita.

    ICF-viitekehys on ajattelumalli

    On tärkeää ymmärtää ICF:n ajattelumalli, jotta toimintakyvyn arvioinnista on hyötyä. Tutustu tarkemmin ICF-viitekehykseen lisämateriaaleissa täällä.

    Miksi tarvitsemme tietoa toimintakyvystä?

    Toimintakyky kertoo,

    • miten ihminen toimii ja selviää siinä ympäristössä, jossa hän elää.

    Mutta

    • diagnoosi ei yksin riitä kuvaamaan yksilön päivittäin kohtaamia toimintakyvyn haasteita.
    • diagnoosi ei kerro henkilön omasta kokemuksesta. Toimintakyky voi olla erilainen, vaikka henkilöillä olisi sama diagnoosi.
    • toimintakyky muuttuu yleensä ajan myötä.
    • toimintakyvyn rajoitteita voi olla, vaikka ei olisi diagnoosia.

    Siksi

    • tarvitsemme kirjattua ja yhtenäistä tietoa toimintakyvystä palvelutarpeen arviointiin
    • ICF mahdollistaa yhteisen rakenteisen kirjaamisen ja kuvaamisen asiakastyössä ja sähköisissä tietojärjestelmissä.
    • Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen perusteet 2022, Kela ja THL suosittelevat ICF:n käyttöä

    Kokemuksesta tiedämme, että ICF nostaa esiin yksilöt,
    jotka tarvitsevat enemmän tukea ja kuntoutusta.
    Se auttaa ohjaamaan oikeat henkilöt
    tutkimuksiin ja kuntoutuksen piiriin.

    Eri ikäkausien havainnoinnista lyhyesti

    0-2-vuotiaan lapsen kehityksen tarkastelu 

    Näitä asioita huoltajien ja ammattilaisten tulisi tarkastella

    • miten lapsi tutkii esineitä, mm. koskettamalla, maistamalla ja haistamalla, (suoritusten ja osallistumisen taso)
    • miten lapsi oppii leikkimällä ja toimimalla erilaisten esineiden kanssa,
    • miten lapsi oppii ylläpitämään asentoa ja muuttamaan sitä  (mm. pään asennon kontrolloiminen ja muuttaminen, istuminen, seisominen).
    • tarkastellaan ikäkauteen liittyviä kehon/ruumiin toimintoja, joita ovat mm. sensoriset tekijät(mm. muodon, koon, värin, pinnan aistiminen), tunteiden säätely, syöminen ja ruuan vastaanottaminen sekä erilaiset kasvua ylläpitävät tekijät.
    • Ympäristötekijöistä huomiota kiinnitetään tässä ikävaiheessa mm. sopivaan ruokaan ja juomaan, leikkivälineisiin, perhesuhteisiin sekä tarjolla oleviin sosiaalipalveluihin. 

    3-5-vuotiaan lapsen kehityksen tarkastelu 

    Tarkastellaan leikki-ikäisen kehitystä

    • Suoritusten ja osallistumisen tasolla mm. kielen ja peruskäsitteiden oppimista, puhutun kielen ja nonverbaalisen viestinnän merkityksen ymmärtämistä ja toteuttamistaomassa toiminnassa,
    • liikkumista ulko- ja sisätiloissa, wc-toimintoja, omatoimista syömistä ja juomista sekä osallistumista leikkiin.
    • Kehon/ruumiin toiminnossa huomiota kiinnitetään mm. säännölliseen nukkumisrytmiin, huomiokykyyn, muistiin, havainnointiin, äänteiden ja puheen tuottamiseen, virtsanpidätyskykyyn sekä kehon asennon tasapainoon ja liikkeisiin. 
    • Ympäristötekijöistä tarkastellaan mm. päivittäiseen elämään, kommunikaatioon, koulutukseen, kulttuuriin ja leikkiin sisältyvien esineiden ja teknologian osaamista (esim. tietokoneen, television, polkupyörän, huonekalujen ja pelien käyttö) sekä perheen ja ystäväpiirin koostumusta. 

    6-12-vuotiaan lapsen kehityksen tarkastelu 

    Koulunkäynnin alkaessa

    • suoritusten ja osaamisen tasoon sisältyy koulussa tarvittavien taitojen osaamista, kuten lukemista, kirjoittamista, laskemista, ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa. Lisäksi lapsen kehityksessä huomiota kiinnitetään päivittäisen rutiinin osaamiseen (herääminen aamulla, aikataulujen noudattaminen), stressinsietokykyyn, oman käytöksen hallitsemiseen, turvallisuuden huomioimiseen sekä pesu- ja pukeutumistoimintojen osaamiseen.
    • Ikäkauden mukaisiin kehon/ruumiin toimintoihin kuuluvat mm. perusmielentoiminnot (esim. syyn ja seurauksen ymmärtäminen), huomio- ja keskittymiskyky, psykomotorinen kontrolli, tunteiden säätely, artikulaatio sekä kehon asentojen ja liikkeiden kontrolli ja koordinointi.
    • Ympäristötekijöissä painottuvat edelleen perhe, ystävät ja päivittäiseen elämään liittyvien esineiden ja tekniikan osaaminen, mutta myös asenteet perhettä ja ystäviä kohtaan. 

    13-17-vuotiaan nuoren kehityksen tarkastelu 

    Ikävuosina 13-17 tarkastellaan

    • suoritusten ja osallistumisen tasolla koulussa tarvittavien taitojen lisäksi mm. puhelimen, sähköpostin ja kulkuvälineiden käyttöä. Lisäksi osa-alueeseen sisältyy kotitöiden tekeminen ja ruuan laitto, toisten auttaminen sekä ihmissuhteiden luominen ja ylläpitäminen.
    • Ruumiin/kehon toiminnoissa mukaan tulevat aikaisempien ikäkausien sisältöjen lisäksi murrosikään kuuluvat kasvutekijät. Ikäkauteen kuuluvina ympäristötekijöinä mainitaan perheen ja ystävien lisäksi mm. yhteisön muut jäsenet, vertaisryhmät ja naapurit sekä ympäristön sisältämä tekniikka (esim. kommunikaatio- ja kuljetusvälineet).

    Lähde:  Ellingsen, K.M. & Simeonsson, R.J. 2011. ICF-CY Developmental Code Sets.

    Seuraavilta sivuilta löydät ICF-lomakkeet ja ohjeet eri ikäryhmien toimintakyvyn arviointiin.

    Vastaa

    Vieritä ylös